Padat ja pannut, osa I

Vuosien varrella on tullut käytettyä loppuun varmasti kymmeniä pinnoitettuja pannuja ja kasareita. Poikkeuksetta tuntuvat pinnat irtoavan viimeistään vuoden käytön jälkeen, vaikka käytössä on ollut toistasataakin maksaneita ”parempia” pannuja. Valurauta on hyvä vaihtoehto mutta jostain syystä meillä on sitä käytetty ainoastaan pihvien paistoon, jossa se toki toimiikin erinomaisesti.

Vaikka keittiötarvikefriikki olenkin, oli hiiliteräs jostain kumman syystä jäänyt meillä  täysin paitsioon pannumateriaalina ennen viimevuotisia ruokamessuja. Messutarjouksena nappasin mukaani Eiringin osastolta 3 pannua kahden hinnalla ja nyt täytyy todeta että olisi säästynyt pitkä penni jos olisi ostanut tällaiset jo 20 vuotta sitten. Hiiliteräspannu on edullinen, käytännössä ikuinen ja erittäin toimiva vekotin monenlaisessa paistamisessa. Alle 30 eurolla saa jo monikäyttöoisen yleispannun.  Teräspannu vaatii minusta kaverikseen kunnollisen teräslastan, muovi- tai puulastoilla paisteleminen on vähän hankalampaa. Paistofiilis näissä on aika erilainen kuin muilla materiaaleilla ja moni ruoka (kuten vaikkapa kananmuna) saattaa toisinaan ottaa hieman kiinni pannuun, mutta irtoaa teräslastalla erittäin helposti.

Yksi tärkeä etu pinnoitettuihin nähden on lämmönkestävyys, näillä voi oikeasti paistaa ja vaikka liekittää pihvejä. Etenkin induktioliedellä myös nopea reagointi lämmönsäätöön on aivan omaa luokkaansa, koko pannu on sekunneissa paistovalmis kun lieden säätää täysille.

Mikään ihmepannu ei kuitenkaan ole kyseessä sillä hiiliteräksen käyttö vaatii hieman malttia ja opettelua. Lopputulos on kuitenkin vaivan arvoinen, sillä kun pannuun on kerääntynyt kunnon patina ja kokkiin rutiini, ei paluuta tefloniin ole. Patinan keräys vaatii hieman kärsivällisyyttä, alkuun saa olla varovaisempi lämpötilojen kanssa mutta kunnolla mustuneen pannun pintaan on jo aika vaikea polttaa mitään todella pahasti kiinni. Hiiliteräspannut pitää rasvapolttaa ennen käyttöä, toimivaksi havaitsemani ohje tulee Eiringin myymien DeBuyer -pannujen mukana:

Kuori normaalikokoisen perunan kuoret pannulle ja keitä näitä vedessä n. 15 minuuttia. Kaada vesi ja kuoret pois. Tämän jälkeen tee pannulle rasvanpoltto; kuivaa pannu ja voitele se millä tahansa ruokarasvalla. Tämän jälkeen kuumenna pannu mahdollisimman kuumaksi, niin että rasva kärähtää. Rasvanpolttokäsittelyn avulla perunankuoren tärkkelys ja öljy muodostavat pannuusi ensimmäisen tarttumattoman paistopinnan.

Tarkemmin voit lukea:

 Hiiliteräspannujen käyttöhjeet, Eiring.fi

Yksi kantapään kautta opittu niksi on paistaessa antaa tuotteen, esimerkiksi pihvin paistua riittävän pitkään ennen kääntämistä. Usein paistettava aines nimittäin ottaa pannuun kovastikin kiinni alkuun mutta kun kunnollinen paistopinta on muodostunut, irtoaa se pannusta ihan itsestään. Hiiliteräspannu on muuten ensimmäinen jolla olen saanut myös sen ensimmäisen letun onnistumaan, tefloneilla tuntuu ensimmäinen menevän aina pieleen.

Pesu pitää aina suorittaa välittömästi käytön jälkeen, sillä nämä pannut ruostuvat nopeasti. Eikä tiskiaineita luonnollisesti käytetä milloinkaan hiiliteräksen puhdistamiseen. Kuuma pannu pestään siis pelkällä lämpimällä vedellä ja tiskiharjalla ja kuivataan huolellisesti, lopuksi sipaistaan vielä pieni tilkka öljyä pintaan vaikka talouspaperin palasella.

10 comments to Padat ja pannut, osa I

  • Meikkupeikko

    Mulla on myös tollanen Eiringin hiiliteräspannu ja se on loistava! Tuntuu toimivan vielä paremmin puuhellalla kuin sähköhellalla ja pitää lämpönsä, vaikka heittäisi pannun täyteen pihvejä.

  • pannuongelmia

    Miten kuuman pannun voi pestä tiskiharjalla? Eikö se tiskiharjan muovi sula kiinni kuumaan pannuun?

  • Slothking

    Hiiliteräspannun voi ihan huoletta pestä tiskiaineella. Se nyt ei kuitenkaan ole valurautapannu, eikä ole niin huokoinen.

    • vastahanka

      Aika vahvasti eri mieltä, sillä tiskiainepesu vie pannusta patinaa joka edesauttaa pinnan tarttumattomuutta ja paisto-ominaisuuksia. Toisekseen, ei siihen tiskiaineen käyttöön oikein mitään syytäkään keksi kun hyvin patinoitunut pannu tulee muutamalla harjanpyöräytyksellä täysin puhtaaksi pelkällä kuumalla vedelläkin. Ei tiskiaine hiilaripannua välittömästi toki pilaa.

  • RJ

    Oletko koskaan tehnyt avotulella ruokaa? Ja osaatkohan sanoa, että onko siihen muita mitään järkeviä vaihtoehtoja kuin valurauta tai joku rosteripannu luokkaa trangia? Nuo valurautaiset ovat kyllä ruuanlaitossa mahtavia, mutta painaavat tuhottomasti mukana metsissä ja trangialla olen onnistuneesti lähinnä keittänyt vettä.

    • vastahanka

      Hiiliteräswokkipannulla olen tehnyt paljon hiiligrillissä ja se toimii taatusti myös avotulella. Veikkaan että useampi miljoona kiinalaistakin voi tämän todistaa 🙂

      • RJ

        Sellainen siis hankintaan, kiitos vinkistä! Jotain tällaista arvelin, mutta katsoin silti paremmaksi kysyä vielä kerran.

  • Nimetön

    Mulle on joskus joku ammattikokki sanonu ettei mitään paistinpannua saa pestä tiskiaineella, kuumaa vettä vaan ja kuivaus paperilla

  • Sämpy

    Näin tiskikoneettomana sanoisin, että melkein kaikki ruuanlaittoon ja ruokailuun liittyvä peseytyy pelkällä kuumalla vedellä, kunhan pesun tekee heti käytön jälkeen. Isommat rasvakertymät voi pyyhkiä paperilla ja laittaa kompostiin, ei ne viemäriin kuuluisi kumminkaan. Tiskiainetta käytän vain satunnaisesti, sekin enemmän putsaamaan viemäriä kuin astioita.

    Mistähän muuten saa halpoja hiiliteräspannuja mistä täälläkin puhutaan? Satuin näkemään Halpa-Hallissa sellaisen kun olin Keski-suomessa, mutta en pöljä ostanut. Maksoi sekin liki 40€. Täällä keski-etelässä ei myydä kaupoissa kuin Teflonpannuja. DuBuyeriä saa toki netistä posteineen n. 60-70€

Vastaa