Sekundalihat hyötykäyttöön

rulla

Valmis lammasrulla on aika persoonallisen näköinen eväs.

Otsikko on ehkä hieman harhaanjohtava, sillä kyseessä ei kuitenkaan ole millään tavalla huonolaatuinen liha, ellei sitten hyvälaatuiseksi määritellä ainoastaan puhdasta filettä. Tuoretta, hyvää lihaa nämä hieman haasteellisemmatkin ruhon osat ovat, mutta eivät vaan ihan vastaa yleistä käsitystä parhaista paloista.

Monena syksynä olen funtsaillut mitä voisi tehdä karitsan kuvelihoista, eli niistä 5 milliä ohuista lihanlärpäkkeistä jotka muodostavat ruohoa prosessoivaa pötsiä ympäröivän joustavan vatsan. Lihaa on ohuttakin ohuempana siivuna kalvojen kanssa kerroksittain eikä jauhelihan tekokaan oikein onnistu kotimyllyllä ellei suikaloi ihan ohuiksi viipaleksi, kalvot kun tukkivat myllyn. Koiralle ovat tähän asti menneet mutta nyt kokeilin ottaa omaan käyttöön kaiken mahdollisen ns. hukkalihan. Sitä kuitenkin kertyy yllättävän paljon muutamastakin karitsasta.

rulla2

Yrtit ja mausteet pintaan! Ei kannata säästellä, näiden lihojen maku on niin voimakas ettei sitä helposti maustamalla piilota.

Laitoin siis leivinuunin lämpiämään ja asettelin sekalaisen valikoiman roippeita levyksi pöydälle. Päälle runsaasti minttua, oreganoa ja rosmariinia sekä chiliä ja pippuria. Reilusti suolaa ja meksikolaista chili-limemaustetta. Liha kääritään tiiviille rullalle ja sidotaan puuvillanarulla huolella tiukkaan pakettiin. Iltasella ennen nukkumaanmenoa laitoin leivinuuniin peltivuokaan, folio päälle ja vasta aamulla kuuden pintaan pois, sillä nämä kalvoja sisältävät lihat tarvitsevat erittäin pitkän kypsytysajan miedossa lämmössä mikäli mielii saada muuta kuin purukumia. Tässä ensikokeilussani leivinuunin alkulämpö oli 130 astetta ja 9 tunnin haudutuksen jälkeen n. 75 astetta. Näin pitkän kypsytyksen jälkeen rulla on pehmennyt suussa sulavaksi, eikä sitkeitä sattumia enää löydä hakemallakaan.

Paketti odottamassa uuniin pääsyä. Osaavampi tekee toki nätimmän, minulta ei visuaalinen puoli oikein tahdo onnistua.

Paketti odottamassa uuniin pääsyä. Osaavampi tekee toki nätimmän, minulta ei visuaalinen puoli oikein tahdo onnistua.

Runsaasta sidekudoksesta ja rasvastakin johtuen lampaan maku on kuverullassa hyvin intensiivinen, eli ei aivan ensimmäiseksi lammasruuaksi kannata villasukkakammoiselle tarjota.  Tuoksu on myös sellainen ettei ole epäilystä mistä eläimestä liha on peräisin. Mutta mikäli pidät lampaan mausta, voin ehdottomasti suositella kokeilemaan. Joku raikas sitrus & öljypohjainen kylmä kastike toimii varmasti ja hieman keventää voimakasta makua. Myös italialaistyylinen paksu tomaattikastike maistuu varmasti tämän kanssa, mielellään vielä kirpakalla valkoviinillä terästettynä.

 

2 comments to Sekundalihat hyötykäyttöön

  • Olisiko sitä ”villasukan makua” voinut vähentää liottamalla lihoja kahvissa pari vuorokautta ennen kypsentämistä?

    • vastahanka

      Enpä ole tuollaista ikinä kokeillut, voisi testata joskus. Yleensä kotimaisessa karitsassa ei ole häivähdystäkään tätä ns. villasukan makua, eikä tämä kuverullakaan villalta maistu mutta lampaan ominaismaku on vaan erittäin voimakas.

Vastaa